Mikä on kertakorvaus ja mitkä ovat sen tyypit?

Palvelus

Työnantajat voivat päättää, miten työntekijät saatetaan vastuuseen heidän tekemästään työstä. Hyvin usein työntekotapa mahdollistaa kiinteämääräisen palkan kirjaamisen työsopimukseen. Tämä selvitystapa on edullinen ratkaisu molemmille työsuhteen osapuolille. Art. Työlain 80 §:n mukaan tehdystä työstä maksetaan palkka. Työn suorittamatta jättämisen ajalta työntekijällä on oikeus palkkaan vain, jos työlain säännökset niin edellyttävät. Peruspalkkaan voidaan lisätä erilaisia ​​etuuksia, jotka maksetaan palkana tai kertakorvauksena. On huomattava, että työnantajat ilmoittavat pääsääntöisesti työsopimusten sisällössä myös kullekin ylityötunnille tietyn korvauksen. Kertakorvauksella työnantajat voivat sopia työntekijän säännöllisestä työnteosta, pysyvästi työpaikan ulkopuolella tehtävästä yötyöstä tai ylimääräisestä työajasta.

Kertakorvaus - mitkä ovat sen tyypit?

On erotettava palkkioluonteinen kertakorvaus, joka mahdollistaa työntekijän tilittämisen tilanteessa, jossa suoritettujen tehtävien palkkion suuruutta ei voida tarkasti määrittää, joten käytetään likimääräistä summaa. On syytä huomauttaa, että tämän tyyppistä kertakorvausta käytetään useimmiten ylityökorvauksissa.

Art. Työlain 1511 4 §:n mukaan vakinaisesti työpaikan ulkopuolella työskentelevien työntekijöiden osalta 1 §:ssä tarkoitetulla lisäyksellä voidaan korvata kertakorvauksella, jonka suuruuden tulee vastata odotettavissa olevaa ylityömäärää. Kertakorvaus voidaan näin ollen vahvistaa vastineeksi tehtyjen ylityötuntien määrästä. Kertakorvauksen laskennassa on noudatettava työlain ylityömääräyksiä. Tällä perusteella työnantaja voi korottaa kertakorvausta, jos ylityöraja on suurempi, tai vähentää työntekijän tehtäviä ja toimintaa, jos hänellä on liikaa työtä.

On syytä lisätä, että "työsopimuksen määräys ylityökorvauksesta kertakorvauksena on sallittu, mutta se ei estä työntekijältä vaatimuksia ylityökorvaukseen, joka ei kuulu tämän kertakorvauksen piiriin. Työsopimus ei saa loukata työntekijän lakisääteisten työaikanormien mukaisia ​​oikeuksia” (ks. Korkeimman oikeuden tuomio 11.6.1971, asia nro III PZP 15/71).

Lisäksi yötyötä tekevien työntekijöiden tulisi saada palkkalisää. Tilanteessa, jossa yötyötä tehdään jatkuvasti, työnantaja voi sopia työntekijän yötyöstä kiinteän palkan perusteella.

Art. Työlain 151 2 §:n mukaan pysyvästi työpaikan ulkopuolella yötyötä tekevien työntekijöiden osalta 1 §:ssä tarkoitettu päiväraha voidaan korvata kertakorvauksella, jonka suuruus vastaa odotettua yötyöaikaa.

Toinen mainitsemisen arvoinen kertakorvaus on työmatkan kertakorvaus, joka voidaan määritellä korvaukseksi, koska sillä katetaan kulut, jotka työntekijä on käyttänyt esimerkiksi työmatkalla. Tällöin työnantajan tulee maksaa työntekijälle sopiva kertakorvaus, joka kattaa majoitus- ja matkakulut paikan päällä kuljetetulla kuljetuksella. Lisäksi työntekijä, joka käyttää työmatkalla omaa autoa, voidaan sovittaa myös kertakorvauksena.

Edellä esitetyn perusteella on syytä lisätä, että työnantajat voivat säännellä sisäisissä työoikeudellisissa määräyksissä tai työsopimuksissa muita mahdollisuuksia korvata työntekijöille kertakorvauksen perusteella aiheutuneita kuluja. Nämä määräykset eivät kuitenkaan voi olla epäedullisempia kuin työlaissa.

Onko sinulla kysyttävää? Kysy asiantuntijaltamme! Päivittäiset online-vinkit! Kysy kysymys TIIMI
wFirma.pl

Mikä on työlain mukaisen kertakorvauksen suuruus?

Korkeimman oikeuden 6.6.2000 antaman tuomion (tiedostoviitenumero I PKN 707/99) mukaan "työsopimuksessa "kertakorvauksena" tarkoitettu palkka, jossa on samanaikaisesti maininta, että se erääntyy tietyssä määrä työkuukautta kohden, tulee käsitellä kuukausittaisena työntekijän palkan määränä art. Työlain 134 § 1-2 ”. Kertakorvaus ei korvaa työstä maksettavaa palkkaa, vaan se on työntekijän lisäpalkkio. Se on likimääräinen summa, joka korvaa työntekijälle aiheutuneet kulut tai työt liian pitkiä työpäiviä. On syytä mainita, että työnantajan tulee mukauttaa kertakorvauksen suuruus muuttuvaan ylityötuntimäärään, tietyn yötyöjakson tai työmatkojen lukumäärään tiettyinä kuukausina. Kertakorvausta määrittäessään työnantaja on velvollinen soveltamaan työlain palkkasäännöksiä.

Siksi, jos työtuntien määrää, esimerkiksi yötyötä, ja tämän työn korvausten määrää ei ole määritelty riittävästi, työnantajan tulee korottaa kertakorvausta. On syytä lisätä, että työntekijä voi hakea työtuomioistuimelta kertakorvauksen korvausta, jos summa on aliarvioitu, vaikka hän on tehnyt enemmän työtunteja (ks. Korkeimman oikeuden tuomio 18.7.2006, tiedostoviite numero I PK 40/06).

Esimerkki 1.

Tuotantoyrityksessä joulua edeltävänä aikana työntekijät joutuivat tekemään ylitöitä lisääntyneen työmäärän vuoksi. Työnantaja päätti, että ylityöstä työntekijät saavat 16 zlotya korvausta jokaisesta ylityöstä. Joulukuussa yksi työntekijöistä teki 24 ylityötuntia, joista hän sai kertakorvauksen 384 PLN. Kävi kuitenkin ilmi, että työntekijän pitäisi saada työsopimuksen mukaisesti korkeampi ylityökorvaus, eli 520 zlotya. Työnantaja ei halunnut korvata puuttuvaa kertakorvausta, joten työntekijä siirsi asian työtuomioistuimeen. Tuomiossaan tuomioistuin määräsi työntekijälle maksettavan summan ja velvoitti työnantajan maksamaan kertakorvauksen. Työntekijän palkan säästämiseksi työnantaja ei voi korvata häntä kertakorvauksella lakisääteisiä etuja huomioimatta. Tällöin kertakorvaus ei saisi olla pienempi kuin työlain säännösten perusteella määrätty palkka palkkioineen. Korkeimman oikeuden 12. heinäkuuta 2006 antaman tuomion (asiakirja nro II PK 366/05) mukaan "ei ole hyväksyttävää ottaa käyttöön kiinteämääräistä palkkajärjestelmää, joka koostuu työn tuntipalkan korotuksesta korvaamaan työsopimuksesta johtuva, kahdeksan tunnin työpäivänä voimassa oleva ylityö, jos työntekijän palkka tällaisessa järjestelmässä on pienempi kuin hänelle oikeutettu peruspalkka, mukaan lukien määrätty ylityölisä. Työlain perusteella (...) vain silloin, kun työntekijä tekee sovitun työaikanormin ylittävää työtä ja ylityön määrää on tai olisi erittäin vaikea valvoa."

Kuitenkin tilanteessa, jossa työnantaja ei voi määrittää tarkasti, kuinka monta ylityötuntia työntekijä tekee tietyssä kuukaudessa, voidaan korvaus ylityökorvauksen kanssa maksaa kertakorvauksena. Tällöin kertakorvauksen määrä ei saisi olla pienempi kuin palkka työlaissa määrättyjen korvausten kanssa.

Esimerkki 2.

Rouva Jolantalla oli työsopimukseen merkitty kertakorvaus, jonka suuruus oli 2500 zlotya kuukaudessa. Jos hän teki ylitöitä, työnantaja maksoi hänelle ylityökorvausta, joka sisälsi 60 % palkasta eli 1 500 zlotya. Tämä ylityökorvauksen suuruuden laskentatapa on kuitenkin virheellinen, koska laskelmien perustana pitäisi olla kertakorvauksen kokonaismäärä, eli 2 500 zlotya. Työnantaja ei saa alentaa työntekijän palkkaa työlain periaatteita huomioimatta.

Lisäksi "(...) ylityökorvauksen lisä täydentää tehdystä työstä palkkiota, joten se ei voi olla palkan ainoa osa" ks. Korkeimman oikeuden tuomio 5.11.1999 (tiedosto viitenumero I PKN 348/99).

On hyvä muistaa, että säännökset antavat työnantajille mahdollisuuden soveltaa kiinteämääräistä palkkaa pysyvästi työpaikan ulkopuolella työskenteleviin työntekijöihin, joille ylityötuntien tarkan määrän laskeminen on monimutkaista, erityisesti myyntiedustajia tai kuljettajia. Kertakorvauksessa tulee ottaa huomioon peruspalkan määrä sekä jokaiselta ylityötunnilta maksettava lisä. On syytä lisätä, että oikeuskäytännön mukaan jos työntekijä työskentelee jatkuvasti työpaikan ulkopuolella, mutta aloittaa ja päättää työpäivänsä yrityksen tiloissa joka päivä, kertakorvauksen laskeminen on perusteetonta.

Lopuksi on syytä korostaa, että kertakorvausta voidaan käyttää työlaissa määritellyissä tilanteissa. Ylityötyöt, jatkuvasti työpaikan ulkopuolella yöaikaan tehdyt työt, työmatkalla tehdyt työt - voidaan maksaa kertakorvauksena, vaikka peruspalkkaa ei voida maksaa kertakorvauksena.

Kuukausittain eri kertakorvauksissa on otettava huomioon tosiasiallisesti tehdyt ylityötunnit ja niihin liittyvät palkanlisät. Pienen kertakorvauksen saaneen työntekijän tulee saada korvaus työnantajalta. Muussa tapauksessa hän joutuu vaatimaan ylityökorvausta.

Ylityökorvauksia laskettaessa tulee ottaa täysimääräisesti huomioon työsopimuksessa mainittu kiinteämääräinen kuukausipalkka. Kertakorvauksen käyttö ylityöstä on suositeltavaa, kun työtuntien tarkka valvonta on vaikeaa. Työnantaja ennakoi työsopimuksessa kertakorvauksen, että työntekijä tekee ylitöitä ja hyväksyy tämän tosiasian.