Onko urakoitsijan matkakulujen korvaamisesta palkkioita?

Palvelus

Toimeksiantosopimuksen perusteella työntekijöitä palkkaavat työnantajat saattavat pohtia, ovatko urakoitsijat oikeutettuja myös päivärahaan ja työmatkakulukorvaukseen työmatkojen yhteydessä. Lisäksi voi olla epäilyksiä velvollisuudesta osallistua mahdollisiin tuloihin.

Ensinnäkin on huomioitava, että toimeksiantosopimukseen ei sovelleta työmatkoja koskevia määräyksiä. Nämä määräykset koskevat vain työntekijöitä eli työsuhteessa olevia ihmisiä. Siviilioikeudellisessa työsuhteessa olevat eivät mene työlaissa tarkoitettuihin työmatkoihin. Toisin kuin työntekijät, he eivät myöskään ole oikeutettuja lakisääteisiin korvauksiin.

Toimeksiantosopimuksen perusteella palkatut voivat kuitenkin luonnollisesti maksaa työnantajan pyynnöstä erilaisten matkojen tekemisestä muihin paikkoihin tai maihin. Art. Siviililain 742 §:n mukaan määräyksen antajan tulee korvata isännöitsijälle tilatut kulut, jotka tämä on maksanut tilauksen asianmukaisesta suorittamisesta, lakisääteisine korkoineen.

Kun kyseessä on toimeksiantosopimus, työntekijän korvaamista koskevat säännöt olisi esitettävä itse sopimuksessa. Jos sopimuksessa ei ole asianmukaisia ​​määräyksiä, korvaus tulee suorittaa toimeksiantajan ja sopimuksen vastaanottajan välillä sovitun summan mukaisesti.

Urakoitsijalle työmatkakustannusten korvaus on myös toimeksiannon perusteella tehdystä työstä tuloa. Työntekijän tulot eivät siis ole vain erääntyviä, sovittuja palkkioita ja lisäksi edellä mainittuja. kustannuksia. Määräysten mukaan toimeksiantosopimuksesta tulee kerryttää tuloja. Art. 18 sek. Sosiaalivakuutusjärjestelmästä 13. lokakuuta 1998 annetun lain 3 §:ssä säädetään, että urakoitsijalle maksettavien ZUS-maksujen määrän perustana on toimeksiantosopimuksen perusteella tekemästä työstä saatu tulo.

Jotkut tulot eivät kuitenkaan ole ZUS-maksujen alaisia. Asiaa koskevat säännökset sisältyivät 18. joulukuuta 1998 annettuun työ- ja sosiaaliministerin asetukseen eläke- ja työkyvyttömyyseläkevakuutusmaksujen laskentaperusteiden määrittämisen yksityiskohtaisista säännöistä. Tätä asetusta kutsutaan maksuperusteiseksi asetukseksi. § 2 momentin mukaisesti. Tämän määräyksen 1 alakohdan 15 mukaan työntekijän työmatkasta saadut ruokavaliot ja muut saamiset eivät ole vakuutusmaksujen laskentaperusteita - työ- ja sosiaaliministerin 29.1. 2013 valtion tai kuntayksikön budjetin piiriin kuuluvan työntekijän työmatkasaamisista (Lakilehti kohta 167).

Lisäksi § 5 §:n mukaisesti Maksuasetuksen 2 §:n 2 momentin mukaan edellä mainittuja säännöksiä sovelletaan myös maksuperusteen määrittämiseen mm. toimeksiantosopimuksen alaisia ​​töitä suorittavia henkilöitä.

Näin ollen urakoitsijan työmatkakustannusten korvaaminen ei ole edellä mainittujen säännösten perusteella maksuvelvollinen. Tässä tapauksessa maksujen määrän perustana on urakoitsijan aiemmin sopimuksessa sovittu korvaus.