Milloin punkin puremaa voidaan pitää työtapaturmana?

Palvelus

Metsäolosuhteissa työtään tekevät työntekijät, kuten puutarhurit, metsänhoitajat tai siivoustyöntekijät, altistuvat useille vaarallisille sairauksille, joita aiheuttavat esimerkiksi punkit. Voidaanko punkin puremaa tässä tilanteessa pitää työtapaturmana? Lue artikkelimme ja tutustu!

Mikä on työtapaturma?

Art. Työtapaturman ja ammattitautivakuutuksesta 30 päivänä lokakuuta 2002 annetun lain 3 §:n 3 momentin mukaan työtapaturmaksi katsotaan ulkoisesta syystä aiheutunut äkillinen tapaturman tai kuoleman aiheuttava tapahtuma, joka tapahtuu työn yhteydessä:

  • työntekijän suorittaman tavanomaisen toiminnan tai esimiesmääräyksen aikana tai sen yhteydessä;
  • työntekijän työnantajalle suorittaman toiminnan aikana tai sen yhteydessä, myös ilman ohjeita;
  • työntekijän ollessa työnantajan käytettävissä matkalla työnantajan toimipaikan ja työsuhteesta johtuvan velvoitteen suorituspaikan välillä.

Edellä mainitut säännökset osoittavat myös, että työntekijän tapaturma kohdellaan samalla tavalla kuin työtapaturma:

  • työmatkalla - lukuun ottamatta tilanteita, joissa tapaturma johtui työntekijän työhön liittymättömästä käytöksestä, esimerkiksi työstä vapaa-ajalla;
  • yleismaailmallisen itsepuolustuksen harjoittelun aikana;
  • työnantajan luona toimivien ammattiliittojen tilaamien tehtävien suorittamisessa.

Keskeinen kysymys tässä suhteessa on työntekijän tapaturmavakuutus, joka maksetaan eläke- ja työkyvyttömyysvakuutuksen piiriin kuuluville ja joka takaa etuuksien maksamisen työkyvyttömyyden johdosta työtapaturman vuoksi.

Pykälän 3 momentin mukaisesta työtapaturmasta. Mainitun lain 3 §:n mukaan ulkoisesta syystä aiheutunut äkillinen tapaturma tai kuolema aiheuttava tapahtuma, joka on tapahtunut muun muassa:

  • urheilun harjoittaminen kilpailujen ja harjoitusten aikana urheilustipendin saaneen henkilön toimesta;
  • ansiotyön tekeminen lähetteen perusteella vankeusrangaistusta tai tutkintavankeutta suorittaessaan;
  • varajäsenen ja senaattorin toimeksiannon hoitaminen;
  • stipendin saaneen henkilön koulutus, harjoittelu tai oppisopimuskoulutus PUP:n lähetteen perusteella;
  • työn suorittaminen edustussopimuksen, toimeksiantosopimuksen tai palvelujen tarjoamista koskevan sopimuksen perusteella;
  • ei-maatalouden liiketoiminnan harjoittaminen;
  • stipendin saajan suorittamat tohtoriopinnot.

Kuolemaan johtaneella työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka on johtanut loukkaantuneen kuolemaan kuuden kuukauden kuluessa tapaturmasta. Toisaalta vakava työtapaturma on sellainen, joka johtaa vakavaan vammaan, esim. puheen, kuulon, näön tai lisääntymistoiminnan menettämiseen, mutta myös kehon perustoimintoja loukkaavaa terveyshäiriötä, esim. parantumaton sairaus tai Henkeä uhkaava pysyvä sairaus mielisairaus, joka aiheuttaa täydellisen tai osittaisen työkyvyttömyyden ammatin harjoittamiseen.

Milloin punkin puremaa voidaan pitää työtapaturmana?

Määritettäessä, katsotaanko punkin pureman työtapaturmaksi, työmatkalla tai töistä, punkin pureman ajankohta on ratkaiseva, eikä sitä voida aina määrittää varmuudella. Joskus on helppoa olla huomaamatta, että se on tapahtunut, koska se on kivutonta ja loukkaantunut työntekijä voi saada tietää vasta esimerkiksi seuraavana päivänä. Toinen näkökohta on se, onko tapahtuma johtanut vammaan eli ulkoisen tekijän aiheuttamaan vaurioon kehon tai elinten kudoksissa.

Jos työntekijä siis pystyy osoittamaan, että punkin pureminen tapahtui työnteon aikana, esim. hänellä on todistajia, jotka näkivät punkin uhrin kehossa, tällainen tapahtuma on katsottava työtapaturmaksi. Mikä pahempaa, kun työntekijä huomaa punkin töiden jälkeen, voi olla vaikea todistaa, että puremat tapahtuivat ammatillisia tehtäviä suorittaessaan. Varsinkin, että punkkeja ei ole vain metsässä, vaan myös puistoissa ja puutarhoissa.

Tässä kohtaa kannattaa lainata hovioikeuden 20. marraskuuta 1996 antamaa tuomiota, jossa luetaan, että "puutiaisaivokalvontulehdus voi olla seurausta työntekijän tapaturmasta työmatkalla, kunhan työntekijä todella oli kosketuksissa punkkiin matkalla kotoa töihin."

Hovioikeus hylkäsi edellä mainitulla tuomiolla työntekijän valituksen, joka valitti Kansaneläkelaitoksen päätöksestä kieltäytyä tunnustamasta punkin puremaa työmatkalla sattuneeksi tapaturmaksi eikä näin ollen myönnetty hänelle kertakorvausta. korvausta. Vaikka punkin pureman seuraukset olivat vakavat, tuomioistuin ei uskonut työntekijän selityksiä siitä, että pureminen tapahtui työmatkalla. Todisteena esitettiin lääketieteelliset asiakirjat, jotka osoittivat, että loukkaantunut työntekijä oli poistanut punkin lääkärin vastaanotolla vapaapäivänä. Ajatuksena oli, että juuri sinä päivänä työntekijä huomasi punkin ja siksi hän meni lääkäriin vapaapäivänä. Tuomioistuimen määräämän asiantuntijan mukaan pisto voi tapahtua hyvinkin pitkään, ja tauti voi kehittyä myös kosketuksen seurauksena paitsi punkin kanssa, myös epäsuorasti virusten kautta, esimerkiksi maitotuotteissa. Työntekijän tulee huomioida tapahtuman hetki niin, ettei ole epäilystäkään siitä, että tapaus sattui työn aikana tai työmatkalla. Tätä varten loukkaantuneen työntekijän tulee välittömästi ilmoittaa tapauksesta työnantajalle, ja työnantajan tulee nimetä tapaturmaryhmä selvittämään todellisen tilanteen. Jos olet epävarma, ota yhteys lääkäriin tai muihin asiantuntijoihin. Itse asiassa työntekijän päivystyksen aikana tapahtuva punkin pureminen voidaan tunnistaa äkillisenä tapahtumana, joka johtuu ulkoisesta syystä ja liittyy työhön.

Kun harkitaan punkin pureman tilannetta työn aikana, on huomattava, että jokainen purema ei johda vaarallisiin seurauksiin. Tässä tapauksessa tapaturman määritelmän mukaisena vamman tulee olla sellainen, jonka seurauksena on terveyden heikkeneminen - sairauden sattuminen. Korkeimman oikeuden 16. helmikuuta 2000 antaman tuomion (II UKN 425/99) väitteen mukaan "Lymen taudin aiheuttaman punkin puremana voidaan pitää ulkoisesta syystä johtuvaa äkillistä tapahtumaa, liittyvät työhön ja voidaan luokitella työtapaturmaksi”. Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Työtapaturman punkin pureman tunnistaminen – mitkä ovat seuraukset?

Jos tapaturman jälkeinen työryhmä, joka koostuu työterveys- ja työturvallisuusasiantuntijasta ja sosiaalityötarkastajasta, päättää, että työntekijän ilmoittama punkin purema täyttää työtapaturman ehdot ja työnantaja hyväksyy laaditun tapaturmaraportin, työntekijällä on oikeus tiettyihin etuihin. Ensinnäkin nämä ovat mm.

  • sairauspäiväraha, joka on 100 % laskentaperusteesta ilman kelpoisuusaikaa, eli jopa ensimmäisestä työskentelypäivästä alkaen;
  • kuntoutusraha - se maksetaan sen jälkeen, kun sairauspäiväraha 100 % laskentaperusteesta on käytetty, jota maksetaan 182 päivältä, jos työntekijä on edelleen työkyvytön ja jatkohoito tai kuntoutus lupaa työkyvyn palautumisen ;
  • luonnonhaittakorvaus - jos työntekijän palkka on alentunut pysyvän tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi;
  • kertaluonteinen korvaus - pysyvän tai pysyvän terveysvahingon sattuessa;
  • työkyvyttömyyseläke - työkyvyttömyyden sattuessa;
  • koulutuseläke - jos työkyvyttömyydestä johtuvan ammatillisen uudelleenkoulutuksen tarkoituksenmukaisuus nykyisessä tehtävässä on varmistunut.

Jokainen työntekijän ilmoitus punkin puremasta tulee työnantajan tutkia perusteellisesti ja jos tapaus liittyi suoritettuihin tehtäviin, se tulee luokitella työtapaturmaksi. Tällaisia ​​tilanteita saattaa tulla yhä enemmän, sillä asiantuntijat ovat jo jonkin aikaa hälyttäneet punkkien aiheuttamien sairauksien lisääntymisestä. On muistettava, että työtapaturma on punkin purema, ei sairaus, jonka tämä tapahtuma aiheuttaa, kuten Lymen tauti, jota voidaan pitää ammattitaudina ja jota kutsutaan ns. erityisen alttiina kosketukselle punkkien kanssa.