Voiko työnantaja irtisanoutua esisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen?

Palvelus

Rekrytointiprosessi on kallis ja aikaa vievä. Siksi työnantaja, joka on jo valinnut hakijan työhön, voi haluta saada häneltä takuun, ettei hän irtisanoudu työsopimuksen tekemisestä - varsinkin kun rekrytoinnin ja työsopimuksen solmimisen välillä on pidempi aika. Myös työnhakija voi olla riippuvainen samanlaisesta työnantajan antamasta vakuutuksesta. Esisopimus on asiakirja, joka mahdollistaa sen.

Työsuhteen solmiminen

Työsuhde syntyy useimmiten tekemällä työsopimus. Erityistapauksissa työsuhteen lähde voi olla myös nimittäminen, valinta, nimitys tai osuuskuntasopimus (työlain 2 §) ja työnantajan määräämä aika ja työnantaja - palkata työntekijä palkka (työlain 22 §:n 1 momentti).

Työsopimukseen perustuvan työsuhteen alkamishetki

Työsopimuksen sisällössä määritellään sopimuksen osapuolet, sopimuksen tyyppi, solmimispäivä sekä työ- ja palkkaehdot, mukaan lukien erityisesti:

  • työn tyyppi;
  • työpaikka;
  • työn tyyppiä vastaava työpalkkio, jossa mainitaan palkkion osatekijät;
  • työtunnit;
  • työn alkamispäivä.

Työsopimus tulee tehdä kirjallisesti, ja jos sitä ei ole tehty tässä muodossa, työnantaja on velvollinen vahvistamaan kirjallisesti sopimuksen osapuolia koskevat järjestelyt, sen tyypin ja ehdot ennen työntekijän työntekoon sallimista.

Työsuhde syntyy sopimuksessa työn alkamispäivänä ilmoitettuna päivänä, ja jos tätä päivää ei ole määrätty, sopimuksen tekopäivänä (työlain 26 §). Työsopimus voidaan tehdä (allekirjoittaa) minä tahansa päivänä aikaisemmin kuin työn alkamispäivänä.

Esimerkki 1.

Työnantaja teki 18.8.2020 työntekijän kanssa työsopimuksen, jossa todettiin, että työn alkamispäivä on 1.9.2020. Näin ollen osapuolten välinen työsuhde syntyi 1.9.2020. ja vasta tästä päivästä alkaen osapuolet ovat velvollisia saamaan työsopimuksen mukaisia ​​molemminpuolisia etuja.

Esimerkki 2.

Osapuolet tekivät työsopimuksen 1.10.2020 ilmoittamatta erikseen työn alkamispäivää. Näissä olosuhteissa on oletettava, että työnteon alkamispäivä ja siten myös työsuhteen alkamispäivä on 1.10.2020.

Ennakkosopimus

Art. Siviililain 389 1 §:n mukaan esisopimus on sopimus, jolla toinen tai molemmat osapuolet sitoutuvat tekemään merkittävän sopimuksen (ns. lopullinen sopimus). Kaikki lopullisen sopimuksen olennaiset määräykset tulee määritellä esisopimuksessa.

Jos siis lopullinen sopimus tulee olemaan työsopimus, esisopimuksessa tulee mainita, minkä osapuolten välillä se tehdään, minkä tyyppinen sopimus tulee olemaan (koeaika, määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva). päivämäärä, jolloin sopimus tehdään, ja määritellä työ- ja palkkaehdot.

Lupauksen tietynsisältöisen tulevan työsopimuksen tekemisestä voivat esittää esisopimuksessa molemmat osapuolet (tuleva työnantaja ja tuleva työntekijä) tai vain toinen heistä.

Luvatun sopimuksen tekemisen seuraukset

Art. Siviililain 389 §:n 2 momentin mukaan, jos määräaikaa, jonka kuluessa luvattu sopimus on tehtävä, ei ole määritelty, se on tapahduttava luvatun sopimuksen tekemistä vaatimaan oikeutetun osapuolen asettamassa määräajassa. Jos molemmilla osapuolilla on oikeus vaatia luvatun sopimuksen tekemistä ja kumpikin on asettanut eri päivämäärän, osapuolia sitoo aiemmin lausunnon antaneen osapuolen asettama määräaika. Jos vuoden kuluessa esisopimuksen tekemisestä ei ole asetettu määräaikaa lopullisen sopimuksen tekemiselle, sen tekemistä ei voida vaatia.

Esimerkki 3.

Osapuolet tekivät 12.7.2020 esisopimuksen, jossa tuleva työnantaja sitoutui tekemään hänen kanssaan 1.12.2020 luvatun sopimuksen - työsopimuksen. Siksi tulevalla työntekijällä on oikeus vaatia tulevalta työnantajalta työsopimus hänen kanssaan määrättynä päivänä - 1.12.2020.

Esimerkki 4.

Osapuolet lupasivat toisilleen 4.5.2020 tehdyssä esisopimuksessa, että he tekevät luvatun sopimuksen - työsopimuksen. He eivät kuitenkaan täsmentäneet päivämäärää, jolloin lopullinen sopimus on määrä tehdä. Toinen esisopimuksen osapuolista (tuleva työnantaja) asetti sitten toisen osapuolen (tulevan työntekijän) tekemään luvatun sopimuksen 1.8.2020. Myös tuleva työntekijä - ennen kuin tulevan työnantajan lausunto saapui hänelle, ilmoittaen 1.8.2020 - lähetti hänelle lausuntonsa, jossa työsopimuksen solmimispäivämääräksi asetettiin 1.9.2020. Tulevan työnantajan lausunto lopullisen sopimuksen solmimispäivämäärästä saavutti kuitenkin tulevan työntekijän aikaisemmin kuin hänen lausuntonsa tuleva työnantaja. Siksi työsopimus tulee tehdä 1.8.2020 eikä vain 1.9.2020.

Luvatun sopimuksen tekemisen välttäminen

Jos luvatun sopimuksen tekemiseen velvollinen välttelee sen solmimista, toinen osapuoli voi vaatia korvausta sille aiheutuneesta vahingosta, koska se luotti luvatun sopimuksen tekemiseen (korvauksen laajuus voi olla myös esisopimuksessa erilainen) . Kun esisopimus kuitenkin täyttää ne vaatimukset, joista luvatun sopimuksen voimassaolo riippuu, erityisesti muotovaatimukset, oikeutettu osapuoli voi vaatia lopullisen sopimuksen tekemistä. Esisopimuksen mukaiset vaatimukset vanhenevat vuoden kuluttua siitä päivästä, jona luvattu sopimus oli määrä tehdä. Jos tuomioistuin hylkää luvatun sopimuksen tekemistä koskevan vaatimuksen, esisopimuksen mukaiset vaatimukset vanhenevat vuoden kuluttua siitä, kun tuomio tuli lainvoimaiseksi ja lainvoimaiseksi (siviililain 390 §).

Siten se, että velvollinen jättää tekemättä luvatun sopimuksen, voi olla tarpeen maksaa toiselle osapuolelle asianmukainen korvaus tai luvatun sopimuksen pakotettu solmiminen - tuomioistuimen tuomion seurauksena. Korvausta vaativan osapuolen on näytettävä toteen vahingon sattuminen, lopullisen sopimuksen tekemisen epäonnistumisen ja vahingon syntymisen välinen syy-yhteys ja kärsityn vahingon määrä.

Missä tapauksissa työnantajan ei tarvitse tehdä lopullista sopimusta?

Edellä mainitut määräykset huomioon ottaen on todettava, että työnantaja, joka on sitoutunut tekemään työsopimuksen esisopimuksessa, voi vetäytyä tästä velvoitteesta ilman pykälästä johtuvia kielteisiä oikeusvaikutuksia. Siviililain 390 §, kun:

  • irtisanoo esisopimuksen toisen osapuolen suostumuksella;
  • esisopimuksen toinen osapuoli ei aseta hänelle vuoden kuluessa esisopimuksen tekemisestä määräaikaa lopullisen sopimuksen tekemiselle - tämä pätee kuitenkin vain, jos esisopimuksessa ei itse määrätä tätä päivämäärää.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kirjallinen esisopimus, johon sisältyy lupaus työsuhteen solmimisesta, on suullista vahvempi tae. Sen allekirjoittamista päätettäessä on kuitenkin otettava huomioon, että yksipuolinen irtisanoutuminen sen sisältämistä velvoitteista voi osoittautua mahdottomaksi ilman kielteisiä oikeudellisia seurauksia. On myös huomioitava, että esisopimuksen solmimisen sijaan työsuhteeseen ryhtymisestä päättävät osapuolet voivat tehdä välittömästi työsopimuksen, jossa ilmoitetaan työsuhteen alkamispäivä ja siten työsuhteen solmiminen, minä päivänä tahansa työsuhteen alkamisesta. työsopimuksen tekeminen (allekirjoittaminen) työ.

Onko sinulla kysyttävää? Kysy asiantuntijaltamme! Päivittäiset online-vinkit! Kysy kysymys TIIMI
wFirma.pl