Voidaanko arvonlisäveron palautus hyvittää toiseen veroon?

Palveluvero

Jos ostoihin sisältyvä vero jää ylijäämäiseksi (myynnistä), verovelvollinen voi jättää tämän arvon siirrettäväksi seuraavalle tilikaudelle tai hakea sen palautusta. Itse hyvitys voidaan tehdä verovelvollisen pankkitilille tai se voidaan vähentää muista veloista, kuten tuloverosta. Mutta entä jos paikallisilla verovirastoilla on kaksi eri kiinteistöä? Voidaanko arvonlisäveron palautusta soveltaa toisessa toimistossa olevaan velkaan? Tarkista vastaus artikkelistamme!

ALV-ylijäämä ilmoituksessa

Veron ylitys näkyy VAT-7 / VAT-7K-ilmoituksen (versio 17) kentässä 56. Ellei verovelvollinen toisin päätä, tämä arvo siirtyy automaattisesti seuraavalle verokaudelle. Jos yrittäjä haluaa hakea palautusta, ylijäämän suuruus (kokonaan tai osittain) tulee merkitä kenttään 57. Ennen kuin verovelvollinen saa palautuksen, virasto tarkistaa, onko hänellä muita velkoja. Korvauksen määrää sovelletaan ensin muihin rästikuluihin sekä korkoon.

Veronmaksajalla on myös oikeus itse päättää arvonlisäveron palautuksen sisällyttämisestä toiseen veroon, joka on nykyinen tai tuleva velka. Riittää, kun sisällytät tällaiset tiedot verovirastolle osoitettuun hakemukseen lähetetyn arvonlisäveroilmoituksen mukana. Kirjeessä verovelvollisen tulee viitata Art. Verolain 76 b §. Hyvitys myönnetään veroilmoituksen jättämispäivänä.

Muihin tulkintaan tarkoitettuihin veroihin tarkoitettu arvonlisäveron palautus

Veroviranomaiset ovat yhtä mieltä yllä olevasta asiasta. Aiemmin, kun Veroviraston toimivalta arvonlisävero- ja arvonlisäverotuksessa määriteltiin eri sääntöjen mukaan, tämä asia ei kuitenkaan ollut täysin selvä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ja läänin hallinto-oikeuden yksittäisissä tulkinnoissa ja tuomioissa on ollut näkemys, että verovirastot eivät voi kieltää verovelvollista laskemasta ylimääräistä arvonlisäveroa muihin olemassa oleviin tai tuleviin velkoihin, vaikka kyseessä olisi muun veron toimivalta. viranomaiset.

Korkeimman hallinto-oikeuden 20.1.2012 antamassa tuomiossa (viitenumero I FSK 577/11) määrättiin seuraavaa:(...) Korkein hallinto-oikeus on samaa mieltä siitä, että veroasetuksen säännösten valossa on mahdollista laskea ostoihin sisältyvän veron ylijäämä sellaiseen verovelkaan, josta muu veroviranomainen kuin viranomainen on toimivaltainen arvonlisäveromaksuissa. Tässä tapauksessa Yhtiön tulee toimittaa palautettavan arvonlisäveron osoittavan ALV-7-ilmoituksen kanssa asianmukainen hakemus, jossa kuvataan verovelan luonne ja tähän velvoitteeseen toimivaltainen veroviranomainen. Veroviranomainen tarkastaa viran puolesta vain verovelvollisen velat vain siinä toimistossa, jossa liiallinen maksu tai palautus on suoritettu.

Taide. Verolain 76 § 1 koskee yleisesti verorästejä ja lyhytaikaisia ​​velkoja. Mikään lainsäädännöllinen määräys ei rajoita mahdollisuutta tehdä luottotarkastusta, jos pykälän 2 momentin mukaiset edellytykset täyttyvät. Verolain 76 §. Tämä säännös asettaa viranomaisille velvollisuuden kuitata tiedossa olevan liian suuren maksun tiedossa olevat maksurästit, mutta ei velvoita etsimään muita olemassa olevia rästijä. Vitsi. Veroasetuksen 76b pykälästä ei seuraa, että arvonlisäveron liikamaksun osalta se olisi eri kuin verovelvollisen toimivaltainen veroviranomainen.

Näin ollen siinä tapauksessa, että verovelvollinen pyytää hyvitystä ja esittää tiedot velan määrästä ja veroviranomaisen tiedot, joissa se esiintyy, on perusteltua sisällyttää tämä liiallinen maksu (veronpalautus) kyseessä olevia velkoja vastaan. Jos maksurästien olemassaolo varmistuu, on katsottava, ettei arvonlisäveron palautuksen laskemiselle ilmoitettuun maksurästiin ole laillisia esteitä.

Toisin kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut, Art. Veroasetuksen 76a § 1 momentin mukaan, kun liikaa maksua ja maksurästiä esiintyy eri viranomaisissa. (...)

Tällä hetkellä asia näyttää yksinkertaiselta johtuen vuodesta 2016 yhtenäistettyjen Veroviraston kiinteistöjen arvonlisävero- ja alv-määrittelysäännöistä. Koska ALV:lle ja PIT:lle se on:

  • luonnollisilla henkilöillä - verovelvollisen asuinosoitteen mukaan toimivaltainen virasto,

  • muille henkilöille kuin luonnollisille henkilöille, esimerkiksi parisuhteille - yhtiön kotiosoitteen mukaan toimivaltainen toimipaikka