Voinko hakea palautusta toisessa EU-maassa maksetusta arvonlisäverosta?

Palveluvero

Puolalaisten yritysten kaupoista suuri osa on ostoja Euroopan unionin alihankkijoilta. Puolan veronmaksajat ostavat toisesta jäsenvaltiosta autoja, koneita ja laitteita, erilaisia ​​palveluita tai muita tuotteita tai palveluita. Ostokaupan yhteydessä on usein tilanne, jossa puolalainen veronmaksaja maksaa tavaroita, käyttöomaisuutta tai palveluita ostaessaan myös arvonlisäveroa. Onko siis mahdollista hakea toisessa EU-maassa maksetun arvonlisäveron palautusta?

Mitä arvonlisävero (alv) maksetaan toisessa EU-maassa?

Tilanteessa, jossa puolalainen veronmaksaja, joka on aktiivinen arvonlisäverovelvollinen, ostaa tavaroita tai palveluita esimerkiksi saksalaiselta urakoitsijalta, joka lisää Saksan arvonlisäveron, puolalainen verovelvollinen ei voi vähentää lisättyä ulkomaista arvonlisäveroa. Hän voi kuitenkin hakea tämän veron palautusta jättämällä asianmukaisen hakemuksen Puolan verovirastolle seuraavin ehdoin.

Perusasiakirja, jossa täsmennetään arvonlisäveron (alv) palautuksen yksityiskohtaiset säännöt, josta säädetään 1999/2003. Direktiivin 2006/112/EY 170 kohta, verovelvolliset, jotka eivät ole sijoittautuneet palautusjäsenvaltion alueelle, on 12. helmikuuta 2008 annettu neuvoston direktiivi 2008/9/EY, jossa määritellään direktiivissä 2006 säädetyn arvonlisäveron palautusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt. /112 / EY, veronmaksajille, joilla ei ole kotipaikkaa
palautusjäsenvaltiossa, mutta sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon.

Täydentävä asiakirja arvonlisäveron palautuksen kansallisista säännöistä on Puolan arvonlisäverolaki.

Puolalainen yritys voi hakea toisessa EU-maassa maksetun arvonlisäveron palautusta

Puolalainen veronmaksaja, joka on:

  1. yritystä harjoittava luonnollinen henkilö,

  2. yhtiö (siviili-, kommandiitti-, kommandiittiyhtiö),

  3. kauppaoikeudellinen yhtiö (osakeyhtiö, osakeyhtiö, osakeyhtiö)

- yrittäjällä on oikeus hakea arvonlisäveron palautusta ostamistaan ​​tavaroista ja palveluista tai hänen maahantuomistaan ​​tavaroista, joita käytetään sellaisen toiminnan harjoittamiseen, joka oikeuttaa alentamaan Myyntiveron määrä maan alueella ostoihin sisältyvän veron määrällä , tekee hakemuksen sähköisessä viestinnässä tällaista palautusta varten toimivaltaisen jäsenvaltion verovelvollisen toimivaltaisen veroviraston päällikön välityksellä.

Mitkä puolalaiset yritykset voivat hakea arvonlisäveron palautusta?

Puolalainen veronmaksaja, jolla on edellä mainittu asema, voi hakea toisessa jäsenvaltiossa maksetun arvonlisäveron palautusta olettaen, että hakemuksen kohteena olevana ajanjaksona:

  1. oli rekisteröity, aktiivinen arvonlisäverovelvollinen Puolassa, eli ei ollut arvonlisäverovelvollinen (arvonlisäverolain 113 §:n 1 tai 9 kohta),

  2. ei myynyt tavaroita tai tarjonnut palveluja ainoastaan ​​arvonlisäverosta vapautettuna (poikkeuksena ovat maahantuotu tai ostetut tavarat ja palvelut, jotka liittyvät 43 artiklan 1 kohdan 7 alakohdan ja 37–41 kohdan mukaisesti verovapaisiin toimiin, joita harjoitetaan maa, jos näiden palvelujen suorituspaikka artiklan 28b tai 28l mukaisesti on kolmannen maan alue tai kun palvelut liittyvät suoraan vietyihin tavaroihin, edellyttäen, että verovelvollisella on asiakirjat, jotka osoittavat näiden palvelujen välisen suhteen vähennetty vero ja nämä toimet),

  3. hänellä ei ollut toimipaikkaa tai pysyvää toimipaikkaa, ja jos tällaista asuin- tai oleskelupaikkaa ei ole EU-maassa, josta arvonlisäveron palautuksen kohteena olevat tavarat tai palvelut ostettiin,

  4. ostetut tavarat tai palvelut on tarkoitettu harjoitetun liiketoiminnan tarkoituksiin (yksityinen käyttö ei sisällä),

  5. hän ei myynyt EU-maassa, jossa hän teki kyseiseen arvonlisäveron palautukseen liittyvän oston, muita tavaroita tai palveluita lukuun ottamatta:

  1. kuljetuspalvelujen ja tällaisten palvelujen liitännäispalvelujen tarjoaminen, jotka on vapautettu verosta 11 artiklan mukaisesti. direktiivin 2006/112/EY 144, 146, 148, 149, 151, 153, 159 tai 160,

  2. tavaroiden ja palvelujen toimittaminen arvonlisäverovelvolliselle 11 artiklan mukaisesti. 194-197 ja art. direktiivin 2006/112/EY 199 kohta.

Ulkomaisen arvonlisäveron palautuksen poikkeukset

Veronmaksajien, jotka ovat tehneet oston toisesta jäsenvaltiosta ja haluavat hakea palautusta toisessa EU-maassa maksetusta arvonlisäverosta, on muistettava, että joissakin tilanteissa veronpalautuksen aloittaminen on poissuljettua, nämä ovat tilanteita, joissa:

  1. puolalainen veronmaksaja korvaa ostajan tai vastaanottajan puolesta ja eduksi aiheutuneet kulut, jotka veronmaksaja on kirjannut väliaikaisesti hänen pitämiinsä verotusasiakirjoihin,

  2. myynti on dokumentoitu ei-olemassa olevan tahon laskuilla tai korjauslaskuilla,

  3. laskulla dokumentoitu liiketoimi ei ole verollinen tai verovapaa,

  4. toimitetut laskut, korjauslaskut tai tulliasiakirjat:

  1. ilmoittaa toiminnot, joita ei ole suoritettu - tätä toimintaa koskevassa osassa,

  2. ilmoittaa virheellisiä summia - osassa, joka koskee niitä eriä, joiden määrät ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa,

  3. vahvistaa toiminnot, joihin säännökset säännökset. Siviililain 58 ja 83 § - tätä toimintaa koskevassa osassa;

  1. laskuja, ostajan erillisten määräysten mukaisesti laatimia korjauslaskuja myyjä ei ole hyväksynyt,

  2. on laadittu laskuja, joissa veron määrä on esitetty suhteessa verolliseen toimintaan, jonka veron määrää ei ole esitetty laskulla - näitä toimintoja koskevassa osassa.

ALV-palautusmenettelyn alaiset tuotteet ja palvelut

Puolalainen verovelvollinen voi hakea ostetuista tavaroista ja palveluista toisessa EU-maassa maksetun arvonlisäveron palautusta, kuten:

  1. laitteet ja varusteet yritykselle,

  2. polttoaine,

  3. moottoritiemaksut,

  4. pysäköintimaksu,

  5. muut tietullit,

  6. kulkuvälineiden vuokraus,

  7. matkakulut (julkinen liikenne, muut asiaan liittyvät),

  8. ajoneuvojen korjauspalvelut

  9. kuljetusvälineen varaosien hankinta

  10. hotellimajoituspalvelut,

  11. pääsymaksut konferensseihin, messuihin, koulutuksiin, näyttelyihin jne.

  12. elektronisten laitteiden osto,

  13. ylellisyystavarat,

  14. muut edustuskulut,

  15. toinen.