Työntekijän työaika - perusasiat

Palvelus

Työaika on aika, jonka työntekijä on työnantajan käytettävissä työpaikalla tai muussa työntekoon määrätyssä paikassa. Työaika ei siis ole vain aika, jolloin työntekijä todella työskentelee, vaan myös aika, jolloin hän on valmis tekemään työtä.

Laskutuskausi

Selvitysjakso on viikkoina tai kuukausina ilmaistu ajanjakso, jolle työntekijöille suunnitellaan tehtäviä ja jonka jälkeen kunkin työntekijän selvitys tapahtuu.

Selvitysajan todellinen pituus määräytyy työehtosopimuksen määräysten, työmääräysten tai ilmoituksen perusteella (jos kyseessä on työnantaja, joka ei kuulu työehtosopimuksen piiriin tai ei ole velvollinen laatimaan työehtoja).

Tyypillinen laskutuskausi ei ylitä 4 kuukautta. Sen enimmäispituus riippuu käytetystä työaikajärjestelmästä. Kuuden kuukauden selvitysaika on sallittua, jos työ liittyy maatalouteen, jalostukseen ja omaisuudensuojeluun. Yhden vuoden (12 kuukauden) selvitysaikaa voidaan käyttää erityisissä organisatorisissa ja teknisissä työolosuhteissa, jotka vaikuttavat työn kulkuun (esim. rakentaminen, kalastus).

Työlain säännösten mukaan työviikko on 7 peräkkäistä kalenteripäivää tilikauden alusta lukien. Siksi laskutuksen ei pitäisi perustua kalenteriviikkoihin. Sen sijaan vuorokausi on 24 tuntia, alkaen siitä hetkestä, jolloin työntekijä aloittaa työskentelyn häntä koskevan työaikataulun mukaisesti.

Työaikastandardi

Työaikanormi on se tuntimäärä, jonka työntekijä saa tehdä enintään yhdessä päivässä tai työviikkona. Työaika ei saa ylittää 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia keskimääräisessä viisipäiväisessä työviikkossa vahvistetun selvitysjakson aikana.

Viikoittainen työaika, mukaan lukien ylityöt, ei saa ylittää 48 tuntia sovitussa selvitysjaksossa.

Työtunnit

Työaika on se tuntimäärä, jonka työntekijä on velvollinen tekemään selvitysjaksolla. Työaika lasketaan seuraavasti:

  • kertomalla 40 tuntia laskutuskauden viikkojen määrällä,
  • lisäämällä saatuun tuntimäärään 8 tunnin tulo ja laskutuskauden loppuun jäljellä olevien päivien määrä, joka laskee maanantaista perjantaihin,
  • jokainen muulle päivälle kuin sunnuntaille osuva vapaapäivä lyhentää työaikaa 8 tunnilla.

Työaikanormissa määritellään työajan yläraja. Työaika voi olla normaalia työaikaa lyhyempi (esim. kokoaikatyö), mutta se ei voi olla pidempi.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Työaikajärjestelmät

Työaikajärjestelmä on joukko sääntöjä, jotka säätelevät työaikaa tietyllä työpaikalla. Tietyn työaikajärjestelmän soveltamisen tulee perustua työehtosopimukseen, työmääräyksiin tai irtisanomiseen.

Esimerkkejä työaikajärjestelmistä:

  1. Perus: Työaika ei saa ylittää 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia keskimääräisessä viisipäiväisessä työviikossa vahvistetun enintään 4 kuukauden selvitysjakson aikana.

  1. Vastaava: Se on hyväksyttävä, kun se on perusteltua työn luonteen tai sen organisoinnin vuoksi. Vastaavassa työaikajärjestelmässä on mahdollista poiketa kahdeksasta työpäivästä keskimääräistä viikkotasoa noudattaen. Pidennetty vuorokausityöaika kompensoidaan lyhentämällä työaikaa muina työpäivinä tai asettamalla vapaapäiviä. Selvitysaika vastaavalla työajalla on pääsääntöisesti 1 kuukausi (joissain tapauksissa se on mahdollista pidentää 3 tai 4 kuukauteen).

  1. Tehtäväpohjainen työaikajärjestelmä: Se on sallittua, kun se on perusteltua työn tyypin, organisaation tai paikan vuoksi. Työaika riippuu työnantajan määräämistä tehtävistä. Niiden toteuttaminen on tärkeää, ei työntekijän käyttämä aika. Työnantajan tulee jakaa tehtävät siten, että työntekijä pystyy suorittamaan ne normaalina työaikana. Tehtävätyöajan soveltaminen ei vapauta työnantajaa velvollisuudesta maksaa ylityökorvausta, jos tehtävien määräys on estänyt työntekijää suorittamasta niitä normaalina työaikana.

Aikaennätykset

Työnantaja on velvollinen pitämään työaikalomaketta jokaisesta työntekijästä. Työntekijöille, jotka:

  • kuuluvat tehtäväperusteisen työaikajärjestelmän piiriin,
  • johtaa työpaikkaa työnantajan puolesta,
  • saada kertakorvauksen ylityöstä tai yötyöstä,

työnantaja ei ole velvollinen pitämään työaikakirjanpitoa. Näiden työntekijöiden osalta on kuitenkin kirjattava mm.

  • työ sunnuntaisin ja pyhäpäivinä,
  • töitä yöllä,
  • työskentely vapaapäivinä, jotka johtuvat työaikataulusta keskimäärin viiden päivän työviikkona,
  • loman käyttöaika,
  • sairauslomalla oleskelun ajan.

Työaika ja työntekijöiden lepo

Työaikataulua laadittaessa tulee ottaa huomioon työntekijän oikeus keskeytymättömään lepoon. Työntekijällä on oikeus päivittäin vähintään 11 ​​tuntia keskeytymättömään lepoaikaan ja viikoittain vähintään 35 tuntiin keskeytymätöntä lepoaikaa, mukaan lukien vähintään 11 ​​tuntia keskeytymätöntä vuorokautista lepoa.

Päivittäisen lepooikeuden säännökset eivät koske työntekijöitä, jotka johtavat työpaikkaa työnantajan puolesta eikä tapauksiin, joissa pelastustoimet on suoritettava ihmisten hengen tai terveyden suojelemiseksi, omaisuuden tai ympäristön suojelemiseksi tai vian korjaamiseksi. .

Jos työntekijän vuorokausityöaika on vähintään 6 tuntia, työntekijällä on oikeus vähintään 15 minuutin taukoon työssä, joka lasketaan mukaan työaikaan.