Työaika – miten se selvitetään vuoden lopussa?

Palvelus

Vuoden lopussa yrittäjällä on paljon tekemistä. Yksi niistä on työntekijöiden työajan selvitys. Suurin haaste odottaa niitä, jotka hyväksyivät vuositilinpäätöksen. Artikkelista voit lukea työajan sovittamisesta vuoden lopussa.

Työaika

Jotta osaat laskea työntekijöiden työajan, sinun on ensin tiedettävä sen määritelmä. Tämä on aika, jolloin työntekijä on työnantajan käytettävissä työpaikalla tai muussa työntekoon määrätyssä paikassa (työlain 128 §:n 1 momentti). Tästä seuraa, että työaika ei ole vain sen tosiasiallista tarjoamista, vaan myös valmiutta suorittaa.

Laskutuskausi

Se, miten työaika ratkaistaan, riippuu sovitusta selvitysjaksosta eli ajanjaksosta, joka määrittää keskimääräiset enimmäistyöaikanormit. Laskutusjakso on pääsääntöisesti 1 kuukausi ja se on helpoin selvitettävä. Selvitysajan pidentäminen vaikeuttaa työajan selvitystä, varsinkin jos työntekijät tekevät ylitöitä.

Tiettyä selvitysjaksoa olettaessa kannattaa pohtia, mikä on työn kysyntä vuoden aikana. Paras ratkaisu on aloittaa selvitysaika lisääntyneen työn aikana ja lopettaa, kun työn kysyntä on alhaisempi, koska silloin työntekijät voivat kerätä ylitöitä. Toinen ratkaisu on lahjoittaa vapaa-aikaa seuraavalla selvityskaudella, mutta se voidaan tehdä vain työntekijän pyynnöstä.

Huomio!

Laskutuskausi saa olla enintään 12 kuukautta.

Selvitysajat määrätään työehtosopimuksessa tai työmääräyksessä tai irtisanomisessa, jos työnantaja ei kuulu työehtosopimuksen piiriin tai hän ei ole velvollinen laatimaan työehtoja (työlain 150 §:n 1 momentti). .

Standardit - työaika

Osana työaikaa voidaan puhua päivittäisestä ja keskimääräisestä viikoittaisesta työaikanormista. Päivittäinen standardi on yleensä 8 tuntia, eikä sitä saa ylittää. Toisaalta keskimääräinen viikoittainen normi, jota ei voida ylittää, on keskimäärin 40 tuntia keskimääräisessä viiden päivän työviikon aikana hyväksytyllä selvitysjaksolla, joka ei ylitä 4 kuukautta (työlain 129 §:n 1 momentti). Koodi).

Työaikanormien ylittäminen sekä pidennetty vuorokausityöaika johtavat ylityöhön (työlain 151 §:n 1 momentti). Voimme hoitaa päivittäiset ja viikoittaiset ylityöt. Vaikka päivänormit voidaan ylittää, keskimääräiset viikkonormit voidaan ylittää vasta laskutuskauden päätyttyä. Sitten tehtyjen työtuntien määrää verrataan tietyllä selvitysjaksolla sovellettaviin tunteihin. Tärkeää on, että keskimääräisten viikkonormien mahdollisia ylityksiä määritettäessä ei tulisi ottaa huomioon jo korvattua päivittäistä ylityötä.

Huomio!

Ylityölle on asetettu vuosiraja, jota ei voi ylittää. Se on 150 tuntia, ellei työsäännöissä ole muuta rajaa.

Tärkeää on, että osa-aikatyöntekijän tulee määrittää heille oikeutetun työajan ylittävä työtuntimäärä, jonka ylittäminen oikeuttaa lisäpalkkioon. Järjestelyt tulee sisällyttää työsopimukseen (työlain 151 § 5 §).

Työajan sovitus vuoden lopussa

Työaikaa sovittaessa vuoden lopussa on määritettävä ja mahdollisesti selvitettävä ylimääräinen työaika, erityisesti keskimääräinen viikoittainen ylitys. Sovitus voidaan tehdä kahdella tavalla.

Työsuojeluviraston esittämän ensimmäisen, työntekijälle edullisemman menetelmän mukaan:

  • Vähennä ylityötuntien määrä tietyn selvitysjakson työtuntien määrästä.

  • Tämän jälkeen saadusta tuntimäärästä vähennetään tietyllä selvitysjaksolla työstettävä tuntimäärä työntekijän työajan mukaisesti.

Esimerkki 1.

Monika työskentelee yrityksessä X osana perustyöaikajärjestelmää. Yhtiöllä on kolmen kuukauden laskutuskausi. Lokakuussa 2017 Monika työskenteli 184 tuntia, marraskuussa 176 tuntia ja joulukuussa 184 tuntia. Yhteensä hän teki vuoden 2017 neljännellä selvitysjaksolla 544 tuntia, josta työajasta johtuvat 488 tuntia. Näistä ylityötunneista 32 tuntia oli päivittäisiä ylitöitä, jotka korvattiin vapaa-ajan myöntämisellä. Kuinka määrittää keskimääräiset viikoittaiset ylitykset?

  • 544 (todelliset työtunnit) - 32 (päivittäiset ylityöt) = 512 tuntia

  • 512 - 488 (työtunteja tietyllä selvitysjaksolla) = 24 tuntia

Loput 24 tuntia ovat keskimääräisen viikoittaisen normin ylittämisestä johtuvia ylityötunteja, joista maksetaan 100 % lisäkorvaus.

Toinen tapa, jonka esitteli työministeriö:

  • Ensin vähennetään ylityötuntien määrä tietyn selvitysjakson työtuntien määrästä.

  • Saadusta luvusta tulee vähentää 8 tunnin tulo ja laskutusjakson kokonaisten viikkojen yli ulottuvien päivien lukumäärä.

  • Lopuksi saatu tulos tulee jakaa laskutuskauden kokonaisten viikkojen lukumäärällä. Jos tulos on yli 40 - tulos on keskimääräinen viikoittainen ylityö.

 

Esimerkki 2.

Loka-joulukuussa 2017 Monika työskenteli 544 tuntia, josta 32 oli päivittäisiä ylitöitä.

  • 544 - 32 = 512 tuntia

  • 512: 13 viikkoa ~ 39.39

Tulos on alle 40, joten toista laskentatapaa käytettäessä keskimääräistä viikoittaista ylityötä ei tullut esiin, mikä osoittaa, että tämä menetelmä on työntekijälle epäedullisempi.

Ylityötunnit voidaan korvata:

  • 50 tai 100 % palkan lisäys (normaalin palkan lisäksi)

  • tai vapaa-ajan myöntäminen (työlain 1511 ja 1512 §).

Palkkalisä määränä:

  • Ylityöstä maksetaan 100 %:

    • putoaa yöllä,

    • osuvat sunnuntaihin ja yleisiin vapaapäiviin, jotka eivät ole tietyn työntekijän työpäiviä,

    • jotka osuvat sunnuntai- tai vapaapäivätyöhön myönnettyihin vapaapäiviin,

    • joka johtuu keskimääräisen viikoittaisen normin ylittämisestä;

  • 50 % maksetaan muissa tapauksissa (työlain 1511 § 1 ja 2 §).

Ylityölisät maksetaan jatkuvasti palkan mukana. Kuten aiemmin mainittiin, keskimääräisen viikoittaisen normin ylittäminen puolestaan ​​todetaan vasta vertailujakson päätyttyä. Tämän jälkeen maksetaan päivärahaa 100 % palkasta tai mahdollisuuksien mukaan vapaa-aikaa myönnetään seuraavalla selvityskaudella. Tällöin vapaata voidaan myöntää vain työntekijän pyynnöstä.