Mitä saat, kun pääset sovintoon velallisen kanssa?

Palvelus

Sovinto on velkojan ja tämän velallisen välinen sopimus, jossa molemmat osapuolet tekevät asianmukaisia ​​myönnytyksiä toisilleen. Asian ratkaiseminen tällä tavalla on sovinnollinen tapa, jolla pyritään täyttämään velvoite tai sovinto osapuolten välillä syntyneen riidan osalta. Yleisiä selvitysratkaisuja ovat:

  • jakaa velan takaisinmaksu erissä

  • velallisen vapauttaminen velan maksamisesta sen jälkeen, kun hän on maksanut tietyn osan velasta.

Mitä hyötyä on sovinnon tekemisestä velallisen kanssa?

Osapuolten välisen sovintoratkaisun solmimisesta on monia etuja, mutta niistä ei ole mahdollista luoda yksiselitteistä luetteloa, koska ongelman sovintoratkaisun etujen kokonaisuus riippuu tiukasti tietystä tosiasiallisesta tilanteesta. Alla yritämme luetella ja kuvata tämäntyyppisen riidanratkaisun tärkeimmät edut.

Velallisen kanssa sovinnon solmimisen merkittävä etu on velkojan ajan säästäminen. Sovinto saadaan aikaan paljon nopeammin kuin saada lopullinen ja sitova oikeuden päätös meidän hyväksi. Tämä on tärkeä asia, koska velkojan odotusaika lyhenee ja velallisen koron määrä pienenee. Yleensä sovinnon solmimisen yhteydessä tuomioistuimen istunnossa pidetään 3-4 osapuolten kokousta. Niitä tarjotaan muutaman päivän välein ja osapuolten kykyjen mukaan sovitettuina aikoina. Perinteisessä oikeudenkäynnissä istunnot ajoitetaan yleensä aamulla ja usean kuukauden välein.

Sovintoratkaisu ja siihen liittyvät kulut

Toinen kiistaton etu on kustannukset. Sovintoratkaisun sattuessa on tarpeen kattaa sovittelijan palkkiot, jotka määräävät velkoja ja velallinen, jotka voivat neuvotella asiasta. Viime kädessä verrattuna perinteisten oikeudenkäyntien kustannuksiin, joissa joudut maksamaan oikeudenkäyntimaksuja, asiantuntijapalkkioita jne. Sovintoratkaisun kustannukset ovat paljon alhaisemmat. Lisäksi, vaikka sopimukseen ja ratkaisuun ei päästäisikään suoritetun sovittelun avulla, sovittelun kustannukset sisällytetään oikeudenkäyntikuluihin. Näin tapahtuu, jos osapuolet vievät asian oikeuteen 3 kuukauden kuluessa sovittelun päättymisestä tai sovittelutuloksen hyväksymättä jättämisestä tehty päätös tulee lainvoimaiseksi. Toisaalta, jos tuomioistuin ohjaa osapuolet sovitteluun, sovittelukulut sisällytetään aina oikeudenkäyntikuluihin.

On syytä huomata, että sovinnon tekeminen on vapaaehtoista. Osapuolet päättävät liittyä sovitteluun ja erota siitä, kun sopimukseen ei ole mahdollisuutta päästä. Vapaaehtoisuus vaikuttaa myös tapaan, jolla kompromissiin päästään, sillä kumpaakaan osapuolta ei pitäisi pakottaa valitsemaan tiettyä ratkaisua.

Sovittelumenettelyt

Koko sovittelumenettely on luottamuksellinen, joten osapuolten ei tarvitse huolehtia siitä, että sen aikana paljastuneet tiedot näkevät päivänvalon ja pääsevät siten ulos sovitteluun osallistuvien ihmisten piiristä. Sovittelijaa sitoo salassapitovelvollisuus, eikä sovintomenettelyn aikana saatuja tietoja voida käyttää todisteena tulevissa oikeudenkäynneissä. Häntä ei myöskään voida kuulustella niiden olosuhteiden osalta, joista hän sai tiedon sovittelun aikana. Epäilemättä pitkillä oikeudenkäynneillä voi olla kielteisiä seurauksia yrittäjälle, sillä hänen maineensa ja kunnioituksensa liiketoimissa voivat heikentyä, mikä puolestaan ​​vaikuttaa hänen uskottavuuteensa ja sitä kautta tuleviin asioihin urakoitsijoiden kanssa. Yrityksen hyvä maine ja markkina-aseman säilyttäminen ja joskus jopa yrityksen selviytyminen tai liikekumppaneiden hankkiminen voi olla tehokkaan sovittelun ansiota. Yrittäjien välisten erimielisyyksien ratkaiseminen sovintoratkaisulla takaa suojan pitkäaikaisten oikeudenkäyntien kielteisiltä vaikutuksilta. Tällainen riidanratkaisu voi puolestaan ​​suojata velallista pääsyltä valtakunnalliseen velallisrekisteriin.

Milloin vanhentumisaika katkeaa?

Velkojalle erittäin tärkeä etu on myös sovittelun aloittamisen seurauksena tapahtuva vaateen vanhentumisajan katkeaminen. Sovittelulla tehty sovinto, kun tuomioistuin sen hyväksyy, saa tuomioistuimessa tehtyä sovintoa vastaavan voiman ja voi olla täytäntöönpanoasiakirja, joka valtuuttaa täytäntöönpanon. Tämä korostaa sovittelun aikana tehtyjen sopimusten yleistä tehokkuutta.

Onnistuneesti suoritetun sovittelun jälkeen osapuolet voivat saavuttaa etuja, joihin kuuluu:

  • maksutavan muutos (erälyhennyssuunnitelman laatiminen),

  • maksuehtojen muuttaminen,

  • koron lunastus,

  • lisäkoron perimisen keskeyttäminen,

  • omistusoikeuden siirtosopimuksen tekeminen,

  • laatia lisävakuus velkojan saataville (pantti, kiinnitys, takaus, velkakirja).