Vakava työtapaturma - tapaturman pätevyys

Palvelus

Työtapaturman sattuessa työnantajalla on lisävelvoitteita. Yksi niistä on arvioida, minkä tyyppinen onnettomuus on tapahtunut. Miten onnettomuudet luokitellaan? Mikä on vakava työtapaturma?

Työtapaturma on ulkoisesta syystä äkillinen tapahtuma, joka aiheuttaa vamman tai kuoleman työn yhteydessä:

  • työntekijän suorittaman tavanomaisen toiminnan tai esimiesmääräyksen aikana tai sen yhteydessä;

  • työntekijän työnantajalle suorittaman toiminnan aikana tai sen yhteydessä, myös ilman ohjeita;

  • työntekijän ollessa työnantajan käytettävissä matkalla työnantajan kotipaikan ja työsuhteesta johtuvan velvoitteen täyttämispaikan välillä (työtapaturmavakuutuksesta 30 päivänä lokakuuta 2002 annetun lain 3 §:n 1 momentti ja ammattitaudit, jäljempänä UWP).

Äkillinen tapahtuma, joka aiheuttaa työntekijän loukkaantumisen tai kuoleman, voi tapahtua milloin tahansa ja missä tahansa, edellyttäen, että se liittyy tapaturman kärsineen henkilön suorittamaan työntekijän toimintaan - korkeimman oikeuden päätös 30.8.2018, I UK 360/17.

Työtapaturma on myös ulkoisesta syystä aiheutuva äkillinen tapaturman tai kuoleman aiheuttava tapahtuma, joka on sattunut määrätyn nimikkeen tapaturmavakuutuskaudella yhteistyön aikana toimeksianto-, toimeksianto- tai toimeksiantosopimuksen perusteella tehtävän työn suorittamisessa. palvelut, joihin sovelletaan siviililain mukaan määräystä koskevia määräyksiä (UWP:n 3 §:n 3 momentin 7 kohta).

Työnantajan velvollisuudet tapaturman sattuessa

Työn aikana sattuneen tapaturman yhteydessä työnantaja on velvollinen ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi, antamaan loukkaantuneelle ensiapua ja määrätyllä tavalla selvittämään tapaturman olosuhteet ja syyt sekä toteuttaa asianmukaisia ​​toimenpiteitä vastaavien tapaturmien ehkäisemiseksi (työlain 234 §:n 1 momentti). Tapaturman jälkeisen menettelyn säännöt on määritelty ministerineuvoston asetuksessa 1.7.2009 työtapaturman olosuhteiden ja syiden selvittämisestä - jäljempänä u.o.p.w.

Tapaturmaan joutuneen työntekijän tulee, jos hänen terveydentilansa sen sallii, välittömästi ilmoittaa tapaturmasta esimiehelleen. Onnettomuuden olosuhteet ja syyt määrittää työnantajan määräämä tapaturmaryhmä, joka:

  1. tarkastaa tapaturmapaikan, koneiden ja muiden teknisten laitteiden teknisen kunnon, suojalaitteiden kunnon sekä työolosuhteet ja muut olosuhteet, jotka ovat saattaneet vaikuttaa tapaturman syntymiseen;

  2. laatii luonnoksen tai ottaa valokuvia onnettomuuspaikasta;

  3. kuulee loukkaantuneen selitykset, jos hänen terveydentilansa sen sallii;

  4. kerää tietoja onnettomuudesta onnettomuuden todistajilta;

  5. konsultoi lääkäriä ja tarvittaessa muita erikoislääkäreitä siinä määrin kuin on tarpeen onnettomuuden tyypin ja seurausten arvioimiseksi;

  6. kerää muita todisteita onnettomuudesta.

Kuten Varsovan korkein hallinto-oikeus päätti 25. huhtikuuta 2002 antamassaan tuomiossa II SA 3189/01, LEX nro 121876, "[j] yksi työnantajan perusvelvollisuuksista, jotka liittyvät tiedon saamiseen tapaturmasta, jonka kärsineelle työntekijälle on määrättävä tapaturmaryhmä selvittämään tapaturman olosuhteet ja syyt sekä selvittämään, liittyykö tapaturma työhön. Voimassa oleva määräys ei salli tilannetta, jossa työnantaja vapautuisi edellä mainitun velvoitteen täyttämisestä. Tällaisen irtisanomisen lähtökohtana ei välttämättä ole edes työntekijän ilmeinen osuus tapaturman syntymisestä, eikä tapaturman ja työn välisen yhteyden ilmeinen puute.

Tapaturmatiimiin kuuluu työterveys- ja työturvallisuuspalvelun työntekijä sekä sosiaalityötarkastaja. Laitoksessa, jonne työterveys- ja turvallisuuspalvelua ei ole perustettu, tapaturman jälkeiseen työryhmään kuuluu työnantaja tai muussa työssä oleva työntekijä, jolle työnantaja on uskonut työterveyshuollon palvelutehtävien suorittamisen, tai asiantuntija työpaikan ulkopuolelta, työterveys- ja turvallisuuspalvelun työntekijän sijaan. Jos työnantajalla ei ole sosiaalista työtarkastusta, työtapaturman jälkeiseen työryhmään kuuluu työsuojelutarkastajan sijasta ryhmän jäsenenä työntekijöiden edustaja, jolla on voimassa oleva todistus työsuojelukoulutuksen suorittamisesta TTT-säännösten mukaisesti. koulutusta.

Jos työnantaja ei pysty täyttämään velvollisuuttaan perustaa kahden hengen tapaturmatiimi työntekijöiden riittämättömyyden, tapaturman olosuhteiden ja syiden vuoksi, hän perustaa tapaturmatyöryhmän, johon kuuluu työnantaja ja asiantuntija työpaikan ulkopuolelta.

Kunnes tapaturman olosuhteet ja syyt on selvitetty, työnantaja on velvollinen turvaamaan tapaturmapaikan tavalla, joka sulkee pois:

  • luvaton henkilöiden päästäminen onnettomuuspaikalle;

  • onnettomuuden vuoksi keskeytettyjen koneiden ja muiden teknisten laitteiden tarpeeton käyttöönotto;

  • koneiden ja muiden teknisten laitteiden asennon muuttaminen sekä muiden onnettomuuden aiheuttaneiden tai sen olosuhteiden uudelleen luomisen mahdollistaneiden esineiden asennon muuttaminen.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Vakava työtapaturma - pätevyys

Tapaturman sattumisesta ilmoituksen saamisen seurauksena työnantajan tulee arvioida, minkä tyyppinen tapaturma on tapahtunut - tehdä laillinen luokittelunsa selvittääkseen, onko kyseessä vakava, kuolemaan johtanut vai kollektiivinen tapaturma. Jos tapaturma luokitellaan vakavaksi, kuolemaan johtaneeksi tai kollektiiviseksi, työnantaja on velvollinen ilmoittamaan asiasta asianomaiselle piirityötarkastajalle ja yleiselle syyttäjälle. Ilmoitusvelvollisuus tapaturmatapahtumasta on täytettävä välittömästi (työlain 234 §:n 2 momentti).

Jos työnantaja ei kuitenkaan pysty itsenäisesti arvioimaan, onko työntekijän kärsimä tapaturma luokiteltava etukäteen vakavaksi työtapaturmaksi, hänen tulee pyytää lääkäriltä lausuntoa loukkaantuneen terveydentilasta. siinä määrin kuin on tarpeen onnettomuuden olosuhteiden ja syiden selvittämiseksi. Lääkärin lausunnossa onnettomuuden seurauksista uhrille tulee sisältää yksiselitteinen lausunto siitä, onko tapaturma vakava onnettomuus vai ei. Jos lääkäri on luokitellu tapauksen vakavaksi työtapaturmaksi, työnantajan tulee välittömästi lääkärinlausunnon saatuaan ilmoittaa asiasta toimivaltaisille viranomaisille.

Lääkärin lausunto työtapaturman seurauksista on osa tapaturmapöytäkirjaa.

Vakava työtapaturma aiheuttaa:

  1. vakava ruumiinvamma, kuten näön, kuulon, puheen, lisääntymiskyvyn menetys tai muu ruumiinvamma;

  2. terveyshäiriö, joka loukkaa kehon perustoimintoja;

  3. parantumaton tai hengenvaarallinen sairaus;

  4. jatkuva mielisairaus;

  5. täydellinen tai osittainen työkyvyttömyys ammatissa;

  6. ruumiin pysyvä, merkittävä muodonmuutos tai muodonmuutos (AED-lain 3 artiklan 5 kohta).

Vaikea ruumiinvamma näön, kuulon, puheen tai lisääntymiskyvyn menetyksenä tulee ymmärtää vakavaksi vammaksi, joka tekee jokapäiväisen elämän vaikeaksi tai mahdottomaksi henkilön kannalta. Vakavan ruumiinvamman tulee muodostua näön, kuulon, puheen tai lisääntymiskyvyn täydellisestä menetyksestä.

Terveyshäiriöllä tarkoitetaan kehon normaalin toiminnan häiriintymistä, jonka on oltava muuta kuin näön, kuulon, puheen tai lisääntymiskyvyn menetys.

Parantumattomalla sairaudella tarkoitetaan sairautta, jota nykyisen lääketieteen tietämyksen mukaan ei voida parantaa sekä farmaseuttisesti että kirurgisesti. Toisaalta hengenvaarallisen sairauden ei tarvitse johtaa uhrin kuolemaan, mutta hengenvaarassa on oltava (esim. hermoston, hengityselinten, sydän- ja verisuonijärjestelmän häiriöt, joiden vuoksi voidaan odottaa toimintansa estyminen ja lopettaminen tai jopa kuolema) milloin tahansa.

Vakavasti hengenvaarallinen sairaus on sellainen ruumiinvamman seuraus, joka yleensä päättyy kuolemaan huolimatta oikea-aikaisesta ja täysin oikeasta lääketieteellisestä hoidosta - korkeimman oikeuden tuomio 27. joulukuuta 1979, II KR 192/79, Lex No. 21849 .

Sekä mielisairauden esiintymisen että sen jatkuvuuden määrittämiseksi tarvitaan aina lääkärin kuulemista.

Henkilö, joka on menettänyt kyvyn tehdä työtä, myös uudelleenkoulutuksen jälkeen, on täysin työkyvytön. Toisaalta osittain työkyvytön on henkilö, joka on pääosin menettänyt pätevyystasonsa mukaisen työkyvyn, kuten pykälässä todetaan. Kansaneläkerahaston eläkkeistä 17. joulukuuta 1998 annetun lain 12 §. Työkyvyttömyyden tulee liittyä kulloinkin harjoitettavaan ammattiin ja opiskelemaan ammattiin, johon loukkaantunut työntekijä on pätevä. Sen pitäisi myös liittyä positiivisen ennusteen puuttumiseen mahdollisuudesta suorittaa aikaisempi tai opittu ammatti, sekä kyvyttömyys kouluttautua uudelleen (esim. kaivinkoneen kuljettajan näön menetys estää häntä suorittamasta opittua ammattia täysimääräisesti).

Kehon muodonmuutosten tai muodonmuutosten on oltava pysyviä ja peruuttamattomia. Muodonmuutos on seurausta anatomisesta muutoksesta (kuten käden sormen muodonmuutoksesta). Sen sijaan muodonmuutos johtuu useimmissa tapauksissa kehon fyysisistä muutoksista (esim. arpeutuminen, nenän menetys).

Seuraamukset onnettomuudesta ilmoittamatta jättämisestä

Tapaturmasta kuolemaan johtaneesta, vakavasta tai kollektiivisesta työtapaturmasta ilmoittamatta jättäminen toimivaltaiselle piirityötarkastajalle, syyttäjälle tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle. Työlain 283 §:n 2 §:n 6 momentista määrätään sakko 1 000–30 000 zlotysta.

Toisaalta edellä mainitun velvollisuuden tahallinen laiminlyönti on rikos, joka on 1999/2004/EY 8 momentin mukaan rikos. 6. kesäkuuta 1997 annetun lain 221 § - rikoslaki tuomitaan enintään 180 päiväsakkoon tai vapaudenrajoitusrangaistus.

Työntekijän työtapaturman ilmoittamisen jälkeen työnantaja tekee lainopillisen pätevyyden, jonka perusteella voidaan todeta, voidaanko tapahtumaa pitää vakavana työtapaturmana. Vakavan työtapaturman sattuessa työnantaja on velvollinen välittömästi ilmoittamaan tapauksesta asianomaiselle piirityötarkastajalle ja syyttäjälle. Usein työnantaja, jolla ei ole lääketieteellistä erikoisosaamista, ei kuitenkaan pysty itsenäisesti arvioimaan, pitäisikö työntekijän kärsimä tapaturma luokitella vakavaksi. Sitten hänen pitäisi saada lääkärin lausunto onnettomuuden arvioimiseksi. Jos tapaturma on luokiteltu vakavaksi, on työnantajan velvollisuus ilmoittaa tapauksesta työtarkastajalle tai syyttäjälle. Ilmoittamatta jättäminen työtarkastajalle tai syyttäjälle on rikos, josta voidaan tuomita sakkoon, ja velvollisuuden tahallista laiminlyöntiä voidaan pitää rikoksena.