Tilojen sopimuston käyttö ja arvonlisäveron selvitys

Palveluvero

Toimitilojen vuokraamiseen liittyvää liiketoimintaa harjoittaessa emme koskaan tiedä, miten yhteistyömme uuden vuokralaisen kanssa sujuu. Meillä käy niin, että vuokranantaja ei jostain syystä pysty maksamaan vuokraa. Tämä voi johtua taloudellisista vaikeuksista tai vuokranantajan epärehellisyydestä. Liiketilojen vuokraamiseen liittyvään toimintaan liittyy siis suuri riski. Mitä veroja sovelletaan tilojen sopimukseen perustumattomaan käyttöön?

Vuokran verotus arvonlisäverolla

Art. 5 sek. Tavaroiden ja palveluiden verosta 11. maaliskuuta 2004 annetun lain (eli Lakilehti 2017, kohta 1221, sellaisena kuin se on muutettuna), jäljempänä "arvonlisäverolaki", 1 kohdan 1 alakohta, tavaroiden ja palveluiden verotus on edellyttäen, että tavarat toimitetaan vastikkeellisesti ja tarjotaan palveluja vastikkeellisesti maan alueella.

Art. 5 sek. Arvonlisäverolain 2 §:n mukaan ilmoitetut toiminnot ovat verollisia riippumatta siitä, onko niitä harjoitettu laissa määriteltyjen ehtojen ja muotojen mukaisesti.

Edellä oleva tarkoittaa, että ratkaisevaa on tietyn toiminnan todellinen kulku ja sopimuspuolten tarkoituksen mukainen tulos.

Art. 7 sek. 1 §:ssä tarkoitettujen tavaroiden toimituksella. 5 sek. 1 kohdan 1 alakohta on ymmärrettävä tavaran omistajalle kuuluvan määräysvallan siirtymisenä.

Taiteen tarjoaminen. Tämän lain 2 §:n 6 momentin mukaan tavaralla tarkoitetaan tavaraa ja niiden osia sekä kaikkia energiamuotoja.

Tarjoamalla pykälässä tarkoitettuja palveluja. 5 sek. 1 alakohta 1 §:n mukaisesti. 8 sek. Arvonlisäverolain 1 §:ssä tarkoitetaan luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle tai oikeushenkilöllisyyttä vailla olevalle organisaatioyksikölle tarkoitettua palvelua, joka ei ole pykälässä tarkoitettua tavaran luovutusta. 7, mukaan lukien:

  • aineettomiin hyödykkeisiin liittyvien oikeuksien siirto riippumatta siitä, missä muodossa oikeustoimi on suoritettu;

  • velvollisuus pidättäytyä toimenpiteen suorittamisesta tai sietää toimintaa tai tilannetta;

  • palvelujen tarjoaminen sen puolesta toimivan viranomaisen tai yhteisön määräyksen tai laista johtuvan määräyksen mukaisesti.

Tilojen vuokraus on siten arvonlisäverollinen palvelu.

Vuokrasopimuksen irtisanominen

Käytämme esimerkkiä havainnollistamaan tilannetta.

Esimerkki 1.

Zakład Komunalny teki 1. heinäkuuta 2015 sopimuksen liikkeen vuokraamisesta yrityksen X kanssa. Sopimuksen vuokramaksuksi vahvistettiin 3 000 zlotya plus ALV kuukaudessa. Irtisanomisaika on kolme kuukautta. Kahden kuukauden maksun puuttuessa tilat voidaan "irtisanoa" edellä mainittua noudattamatta irtisanomisaika. Joulukuussa 2015 yritys X joutui taloudellisiin ongelmiin ja lopetti tilojen vuokran maksamisen. Siksi 1.2.2016 tilat lakkautettiin. Yritys ei irtisanomiskirjeen vastaanottamisesta ja vahvistamisesta huolimatta poistunut tiloista vaan jatkoi sen käyttöä.

Tällainen laajasti muotoiltu määritelmä osoittaa, että palvelujen tarjoaminen on ensisijaisesti ymmärrettävä verovelvollisen erilliseen yksikköön kohdistuvana erityiskäyttäytymisenä, joka on lähtökohtaisesti seurausta kahdenvälisestä velvoitesuhteesta, olettaen, että palvelun ostajana on olemassa yhteisö. sekä palvelun tarjoava taho.

Palvelun tarjoaminen tulee ymmärtää mitä tahansa toimintaa, joka voi koostua sekä toiminnasta (jonkin tekemisestä) että toimimatta jättämisestä.

Pidämmekö toimimattomuutta tai suvaitsevaisuutta palveluna?

Tässä vaiheessa on kuitenkin huomioitava, että jokaista toimimatta jättämistä tai toimien tai tilanteiden sietämistä ei voida pitää lain säännösten mukaisena palveluna.

Palvelun laajan luonteen vahvistavat 23.4.1964 siviililain (eli Laki 2017, kohta 459, muutoksineen), jäljempänä siviililaki, säännökset.

Art. Siviililain 353 2 §:n mukaan etu voi koostua toiminnasta (toimen suorittamisesta toisen puolesta) tai laiminlyönnistä (velvollisuus pidättäytyä toimenpiteen suorittamisesta tai sietää toimenpide tai tilanne). Hyöty voi koostua myös toimimisesta ja käyttäytymisen laiminlyönnistä samanaikaisesti.

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (Lakilehti UE L 347, s. 1, sellaisena kuin se on muutettuna) 25 artiklan mukaan palvelujen tarjoaminen on mitä tahansa yhteisön toimintaa. velvoitteen suorittamisessa, johon ei välttämättä liity minkään toimenpiteen fyysistä suorittamista tai toimenpiteen suorittamista. Palvelun tarjoamisen määritelmä sisältää myös velvollisuuden pidättäytyä toimimasta tai sietää tekoa tai tilannetta.

Verollistaakseen palvelujen suorituksen on kuitenkin periaatteessa suoritettava vastiketta. Palvelun tarjoajan ja vastaanottajan välillä on siis oltava oikeussuhde ja palvelusta on maksettava vastine (lain säännökset eivät määrittele korvauksen muotoa).

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen palvelujen tarjoaminen on veronalaista tavaroista ja palveluista, kun se suoritetaan vastikkeellisesti ja kun tavaroiden tai palvelun toimittajan ja tämän välillä on nimenomainen tai implisiittinen oikeussuhde (sopimus). vastaanottaja (sopimus), jonka nojalla palvelut tarjotaan.

Milloin korvaukseen liittyy?

Art. Siviililain 222 §:n 1 momentin mukaan kuntayhtymä voi esineen (tapauksessamme tilan) omistajana vaatia, että yrityksen X henkilö, joka tosiasiallisesti hallitsee hänen omaisuuttaan, luovutetaan hänelle, ellei henkilöllä on oikeus kiinteistön omistajaan.

Arvonlisäverollinen toiminta on vuokrauspalvelu ja sitä kautta vuokran maksaminen ja sen perustana oleva vuokrasopimus. Toisaalta arvonlisäveroton toiminta on korvauksen maksaminen sopimukseen perustumattomasta vuokrasta ja siitä aiheutuvasta vahingosta. Korvaus on korvausta jollekin aiheutuneesta vahingosta ja menetyksistä. Art. Siviililain 361 §:n mukaan vahingonkorvaus kattaa pääsääntöisesti vahingon kärsineelle aiheutuneet vahingot ja edut, jotka olisi voitu saavuttaa, jos vahinkoa ei olisi aiheutunut hänelle.

Tilojen sopimuston käyttö - korvaus

Analysoidussa tapauksessa Zakład Komunalny ei suostunut käyttämään kiinteistöä. On korostettava, että yritys X ei maksanut vuokraa tilojen sopimukseen perustumattomasta käytöstä. Zakład Komunalny, joka halusi saada takaisin tilojen sopimukseen perustumattomasta käytöstä, haki tuomioistuimeen. Tällaisessa tilanteessa, kun kolmas osapuoli, yritys X käyttää kiinteistöä ilman sen omistajan suostumusta, on perusteltua olettaa, että kiinteistön omistajan ja sopimuksen ulkopuolisen välillä ei ole nimenomaista tai implisiittistä oikeussuhdetta (sopimusta). oikeussuhde (sopimus), jonka perusteella palvelut suoritetaan.keskinen. Zakład Komunalnyn tarjoaminen ei perustu palvelun tarjoamisvelvoitteen olemassaoloon osoittavaan oikeuteen, eikä korvauksen (vuokran) määrä ole tavaroiden ja palveluiden veronalainen. Jos tuomioistuin niin päättää, hyvitys ei ole veronalaista. Yhteenvetona voidaan todeta, että näissä olosuhteissa maksettava korvaus ei ole maksu palvelun suorittamisesta, vaan korvaus kunnanviraston omaisuuden vapaan määräysvallan menettämisestä ja siitä aiheutuvasta vahingosta. Siten, kuten edellä todettiin, se ei ole arvonlisäveron alainen.

Yllä olevan vahvistaa Katowicen verokamarin johtajan tulkinta 23.6.2016, viite nro. IBPP1 / 4512-205 / 16 / AW:

Palvelu, joka ei perustu palvelun tarjoamisvelvoitteen olemassaoloon ja korvauksen määrään osoittavaan oikeuteen, ei ole tavaroista ja palveluista veronalaista. Jos toisen omaisuutta käytetään sopimukseen perustumattomalla tavalla, omistajalla on oikeus saada korvaus omaisuutensa laittomasta käytöstä. Tietyn rahasumman maksamiseen liittyy oikeus vaatia korvausta esineen laittomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta. Korvauksen vaatimus (rahasaaminen) ei ole olennaisesti maksua palvelun suorittamisesta, vaan se on korvaus siitä, että omistaja ei voi saada etuja ja käyttää tavaroita sopimukseen perustumattoman käytön aikana.

Mikä asiakirja on annettava kiinteistön sopimukseen perustumattomasta käytöstä?

Aluksi on muistettava, että lasku on muodollinen asiakirja ja se on laadittava sovellettavien kansallisten säännösten mukaisesti. Sen pitäisi kuvastaa oikein taloudellista tapahtumaa. Lasku vahvistaa tapahtuneet taloudelliset tapahtumat ja sen pykälän edellyttämät muotoelementit. 106e kohta. Arvonlisäverolain 1 §:llä on todistusvoimainen merkitys.

Koska analysoitavassa tapauksessa on edellä todettu, että kunnanvirastolle tilojen sopimussuhteen ulkopuolisesta käytöstä perittävä maksu ei ole tavaroiden ja palveluiden veronalaista, ei ole perusteita laatia tätä maksua osoittavaa ALV-laskua.

Tästä johtuen tilojen sopimussuhteen ulkopuolisesta käytöstä perittävää maksua ei tarkasteltavassa tapauksessa tule dokumentoida ALV-laskulla.