Ilmainen oikeusapu – kuka hyötyy?

Palvelus

Kansalaiset pitävät Puolan oikeusjuttuja aikaa vievinä ja erittäin kalliina ei ilman syytä. Tästä syystä monet ihmiset luopuvat oikeuksiensa turvaamisesta uskoen, että he menettävät tuomioistuimessa enemmän kuin he voisivat saada. Joskus ei kuitenkaan ole muuta ulospääsyä ja oikeusjuttu tulee väistämättömäksi. Sitten ilmaista oikeusapua tarjoava laitos tulee apuun. Pääsääntöisesti edellä mainittua apua tarjotaan henkilöille, jotka osoittavat, etteivät he pysty kattamaan asianajajan tai oikeudellisen neuvonantajan maksullisen avun kustannuksia. Tähän asti nämä määräykset olivat erittäin muodollisia - apua tarvitseva henkilö ei voinut luottaa apuun täyttämättä tiukkoja vaatimuksia. Tilanteen pitäisi parantua maksutonta oikeudellista neuvontaa koskevan lain muutoksen voimaantulon ansiosta.

Maksutonta oikeusapua on säännelty maksuttomasta oikeusavusta, ilmaisesta kansalaisneuvonnasta ja oikeuskoulutuksesta annetussa laissa (jäljempänä ilmaista oikeusapua koskeva laki). Muutoksella otetaan käyttöön uusia instituutioita, joiden tarkoituksena on auttaa köyhimpiä puolalaisia ​​taistelemaan oikeuksistaan ​​helpommin. Asianajajan tai puolustusasianajajan avun lisäksi oikeudessa on tarjottava ilmaista kansalaisneuvontaa erityisesti velka-, asunto- ja sosiaaliturva-asioissa. Täysin uusi ominaisuus on mahdollisuus käyttää ilmaista sovittelua.

Mitä muutoksia muutos tuo mukanaan?

Merkittävin maksutonta oikeusapua koskevan lain muutoksen tuoma muutos on tämän avun saajien joukon laajentaminen. Muutos poikkeaa jäykästä kehyksestä ja lähtökohdista, jotka osoittivat selkeästi, kenellä oli oikeus ja kenellä ei ollut oikeus ilmaista asianajajien apua. Tällä hetkellä kaikki riippuu tilanteesta ja henkilön todellisista tarpeista. Merkittävä muutos on myös oikeusavun tyyppijako - "tavallisen" neuvonnan lisäksi voidaan erottaa myös ns. ilmainen kansalaisneuvonta ja ilmainen sovittelu.

Kaikki edellä mainitut muutokset ja helpotukset ovat ilmeinen lainsäätäjän reaktio oikeuslaitoksen toistuviin ääniin ja oppiin oikeusavun erittäin alhaisesta tehokkuudesta tämän toimielimen viimeisinä toimintavuosina.

Kuka voi hyötyä ilmaisesta oikeusavusta?

Kysymys henkilöryhmästä, joka voi hakea ilmaista oikeusapua, on säännelty 1999/2006 8 artiklan mukaisesti. Maksutonta oikeusapua koskevan lain 4 §. Tärkeää on, että toisin kuin muutosta edeltävässä laissa, jossa säännettiin suljettua luetteloa valtuutetuista yksiköistä, säännöksen nykyinen sanamuoto laajentaa tätä kierrettä merkittävästi.

Ilmaista oikeusapua ja kansalaisneuvontaa voi hakea jokainen luonnollinen henkilö (oikeushenkilöt, esim. kaupalliset yhtiöt, jotka eivät voi saada apua), joka ei pysty maksamaan maksullisen oikeusavun kustannuksia. Mielenkiintoista on, että hakijoiden ei tarvitse todistaa huonoa taloudellista asemaansa - laki ei velvoita todistamaan taloudellista tilannettaan esimerkiksi PIT:llä - riittää, että antaa ilmoituksen. Näin ollen pelkkä kirjallinen vakuutus, jossa hakija ilmoittaa, ettei hän pysty vastaamaan maksullisen asianajajan avun kustannuksista, on oikeutettu käyttämään ilmaista oikeusapua tai ilmaista kansalaisneuvontaa. Merkittävästi liikuntarajoitteisille henkilöille, jotka eivät voi saapua oikeus-/kansalaisneuvontapisteeseen henkilökohtaisesti, sekä henkilöille, joilla on kommunikaatiovaikeuksia, voidaan tarjota maksutonta oikeusapua tai ilmaista kansalaisneuvontaa, lukuun ottamatta ilmaista sovittelua, myös pisteen ulkopuolella tai palvelun kautta. etäviestintä.

Ilmaisen oikeusavun laajuus

Ilmaisen oikeusavun laajuutta säätelee pykälä. Maksutonta oikeusapua koskevan lain 3 §. Edellä olevan säännöksen mukaan kyseistä apua käyttävä henkilö voi luottaa saavansa asianajajalta tietoa sovellettavasta oikeudellisesta asemasta sekä oikeuksistaan ​​tai velvollisuuksistaan. Tämä koskee myös käynnissä olevia valmistelevia, hallinnollisia, tuomioistuin- tai tuomioistuinhallinnollisia menettelyjä, joihin hän osallistuu.

Säännöksessä asetetaan myös lakimiehelle velvollisuus ilmoittaa täsmällisesti mahdollisuudet ja keinot oikeudellisen ongelman ratkaisemiseksi. Lisäksi asianajajan tulee oikeutetun pyynnöstä laatia myös kirjeluonnos, esimerkiksi hakemus tai kanteensaanti, lukuun ottamatta vireillä olevia valmistelevia menettelyjä, oikeuskäsittelyjä ja hallintomenettelyjä. On syytä muistaa, että kyseessä on luonnos, eli sitä valmisteleva asianajaja ei allekirjoita sitä eikä allekirjoita sitä valtuutetun henkilön puolesta. Se on toimivaltainen ainoastaan ​​avustamaan tällaisen kirjeen valmistelussa. Se tarkoittaa myös sitä, että asianajajan tai oikeudellisen neuvonantajan tulee laatia vain asian vireillepanokirje, sillä käsitelty säännös sulkee pois mahdollisuuden laatia kirjettä tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa vireillä olevassa asiassa.

Laki ei määrittele, missä tapauksissa oikeutettu voi luottaa asianajajan apuun. Ottaen kuitenkin huomioon sen tosiasian, että art. 3 sek. Lain 2 §:n mukaan maksuton oikeusapu ei kata elinkeinotoimintaan liittyviä asioita, lukuun ottamatta tämän toiminnan aloittamiseen valmistautumista, on katsottava, että oikeusapua on myönnettävä kaikissa tapauksissa, paitsi Taloudellinen aktiivisuus.

Apua käyttävä voi olla myös ilmaisen sovittelun kohteena. On myös mahdollista laatia oikeudenkäyntikuluista vapauttamista koskeva kirje tai nimittää viran puolesta asianajaja oikeudenkäynneissä tai nimittää asianajaja, oikeudellinen neuvonantaja, veroneuvoja tai patenttiasiamies oikeudenkäynneissä ja hallintomenettelyissä. Asianajaja tiedottaa myös oikeudenkäynnin kustannuksista ja oikeuteen saattamiseen liittyvistä taloudellisista riskeistä.

Oikeudenkäyntikulujen osalta tämä kysymys ei ole ongelma, sillä se on tarkemmin määritelty muissa säädöksissä, esimerkiksi 28.7.2015 annetussa laissa oikeudenkäyntikuluista riita-asioissa. Tulkintavaikeuksia syntyy kuitenkin "taloudellisen riskin" alalla. Tätä sanamuotoa ei ole määritelty laissa, mikä tekee siitä erittäin epämääräisen ja riippuu täysin neuvoa antavan asianajajan päätöksestä. Oppi kuitenkin viittaa siihen, että taloudellisia riskejä koskevien tietojen tulee sisältää ainakin tiedot mahdollisen oikeudenkäynnin häviämisen tai epäedullisen ratkaisun saamisen taloudellisista seurauksista oikeudenkäynnin ulkopuolisessa menettelyssä.

Ilmainen kansalaisneuvonta

Ilmainen oikeusapulain käyttöönoton täysin uusi instituutio on ilmainen kansalaisneuvonta. Art. Lain 3a §:n mukaan kansalaisneuvonta kattaa tiedon antamisen edunsaajan oikeuksista tai vireillä olevaan asiaan liittyvistä velvollisuuksista. Asianajajan tulee myös tukea oikeutettua ongelman ratkaisemisessa omatoimisesti ja tarvittaessa laatia yhdessä oikeutetun kanssa toimintasuunnitelma ja apua sen toteuttamisessa. Kuten edellä todettiin, kansalaisneuvonta sisältää yleensä neuvoja raskaasti velkaantuneille sekä neuvontaa asumiseen ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa.

Ilmainen sovittelu

Ilmaista sovittelua säännellään art. 3 sek. 1 kohta 3a ja art. Maksutonta oikeusapua koskevan lain 4 a §. Osana tätä instituutiota asianajajan tulee tiedottaa oikeutetulle mahdollisuudesta käyttää sovinnollisia riidanratkaisumenetelmiä eli sovittelua sekä esitellä siitä koituvat kiistattomat edut.

Myöhemmin, jos valtuutettu henkilö hyväksyy tällaisen riidanratkaisun, asianajajan on valmisteltava:

  • sovittelusopimusluonnos;

  • sovittelupyyntö;

  • hakemusluonnos sovittelumenettelyn aloittamiseksi rikosasiassa.

Sovittelun jälkeen asianajajan on jätettävä tuomioistuimelle hakemus sovittelijan kanssa tehdyn sovinnon hyväksymiseksi.

Ilmaisen sovittelun suorittaa sovittelija - artiklan mukaisesti. 4 sek. Maksutonta oikeusapua koskevan lain 6 §. Sovittelija voi olla henkilö, joka on merkitty laissa - laissa yhteistuomioistuinjärjestelmästä tarkoitetun käräjäoikeuden presidentin pitämään pysyvien sovittelijaluetteloon tai joka on merkitty kansalaisjärjestön pitämään sovittelijaluetteloon. sen lakisääteiset tehtävät tai siviiliprosessilaissa tarkoitettu yliopisto.

Poikkeuksena on, että eturistiriita saattaa syntyä. Näin ollen ilmaista sovittelua ei voi suorittaa henkilö, joka on aiemmin antanut oikeusapua tai kansalaisneuvontaa jommankumman asianosaisen osalta, ollut todistajana, lausunnon antanut, ympäristöhaastattelun laatinut tai terapiaa suorittanut henkilö tai henkilö. joka on osallisena tämäntyyppisissä olosuhteissa. että se voisi herättää kohtuullisen epäilyksen sen puolueettomuudesta.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Ilmainen oikeusapu - yhteenveto

Vuoden 2019 alusta voimaan tullut laki on lainsäätäjän vastaus jatkuvasti muuttuviin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin tarpeisiin.Ilmaista oikeusapua koskeva muutettu laki poikkeaa jäykästä luettelosta tahoista, jotka voivat hakea ilmaista apua. Tällä hetkellä tällaista apua voi saada kuka tahansa luonnollinen henkilö, jos hän voi osoittaa, ettei hänellä ole varaa maksaa asianajajan tai oikeudellisen neuvonantajan apua. Lisäksi menettely ei enää edellytä huonon taloudellisen tilanteen todistamista - riittää, kun todistat sen lähettämällä lausunnon nykyisestä taloudellisesta tilanteestasi.

Lisäksi lailla otettiin käyttöön aiemmin tuntemattomat instituutiot eli ilmainen kansalaisneuvonta ja sovittelu. Kansalaisneuvonta oli suunnattu erityisesti velkaantuneille ja sosiaaliturvan tarpeessa oleville. Ilmainen sovittelu puolestaan ​​tähtää sovinnolliseen, nopeampaan ja - mikä tärkeintä - halvempaan asian ratkaisemiseen. Yllä oleva osoittaa, että muutos tuo mukanaan monia kansalaismielisiä muutoksia, mikä helpotti puolalaisten etujen suojaamista.